Porkkala on ollut asuttu paikka jo pronssikaudella. Merkkejä tästä on säilynyt kävijöille vielä tänä päivänä, sillä Porkkalanniemellä ja Träskössä voi nähdä useita pronssi- ja rautakautisia hautaraunioita. Muistathan että muinaismuistolain mukaisesti kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.

Kuvan keskellä matala kiviröykkiö  nurmella ja sen takana mäntymetsää.

Merenkäynti on ollut vilkasta alueella jo vuosisatoja, mistä kertoo maamme suurin hylkykeskittymä. Osa laivojen hylyistä on ajoitettu jopa keskiajalle. Hylkyjen suojelemiseksi esimerkiksi Träskön pohjoisosissa on voimassa ankkurointikielto.

Porkkala ehti olla hetken yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista 1930-luvulla ennen kuin alkoi Porkkalan historian tunnetuin vaihe Neuvostoliiton vuokra-alueena. Jatkosodan jälkeisten rauhanneuvottelujen tuloksena Moskovan välirauhan aikaan vuonna 1944 päätettiin, että Suomi vuokraa alueen Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Neuvostoliitolle Porkkala oli strategisesti tärkeä sotilastukikohta, sillä sen kohdalla Suomenlahti on kapeimmillaan. Lisäksi se sijaitsee lähellä Suomen pääkaupunkia. Evakuointikäsky oli nopea ja monet joutuivat jättämään kotinsa.

Vuokra-aikaa ei kuitenkaan kestänyt 50 vuotta, vaan Porkkala palautettiin Suomelle jo vuonna 1956. Aseiden kehittymisen myötä ja poliittisen ilmapiirin muutoksessa Porkkalalla ei ollut enää suurta strategista merkitystä Neuvostoliitolle. Porkkalan vuokra-ajan jättämiä raunioita voidaan edelleen nähdä muun muassa Träskössä.