Meikon historiaa

Kivikautista asutusta

Meikon ympäristössä asuttiin jo kivikaudella; Volsin alueelta tunnetaan neljä kivikautista asuinpaikkaa. Meikon tuntumassa on myös useita keskiajalta peräisin olevia kyliä: Vols, Ingels, Kvarnby, Överby, Sjundby ja Engisby, joiden vaikutusalueeseen Meiko kuului.

Sotahistoriaa

Meikon suojelualueet ovat osa Suomen sotahistoriaa.  Alueen koillisosassa on käyty sisällissodan taisteluita. Mustjärven rantamilla on jäljellä taisteluhautoja muistona vuoden 1918 taisteluista eli ns. Sigurdsin taisteluista.  

Suuri osa Meikon alueesta sisältyi ns. Porkkalan vuokra-alueeseen (1944 - 1956). Lisäksi Meikon alue oli Neuvostoliiton tukikohdan raja-aluetta ja pohjoisraja kulki noin puolen kilometrin päässä Meiko-järven pohjoisrannasta. Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle yhdentoista vuoden jälkeen 26.1.1956. Linnoituslaitteet tuhottiin osittain täyttämällä ja räjäyttämällä ennen tukikohdan luovuttamista. Meiko-järven pohjois- ja etelärannoilla on silti nähtävillä maarintaman linnoituslaitteiden, kuten taisteluhautojen, linnoitusten ja tuliasemien jäänteitä. 

Meikon suojelu

Meikon alueen suojelu sai alkunsa Kirkkonummen kunnan lahjoittaessa vuonna 1912 Kyrkslätts Hembygdsföreningenille kolmen hehtaarin laajuisen alueen, joka sijaitsee Meiko-järven kaakkoiskulmassa. Tarkoitus oli, että alue säilytetään ”luonnonpuistona”. Alueen virallisen suojelupäätöksen teki Uudenmaan lääninhallitus vuonna 1965. Meikon alueen suojelu vauhdittui 1970-luvulla. Tällöin perustettiin Meiko-järven rannalle Kirkkonummen kunnan maille noin 70 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. Samanaikaisesti jatkui yksityisten omistuksessa olevien alueiden suojelu.

Meikon alueen valtakunnallisen tason suojeluarvo tunnustettiin virallisesti 1970-luvun lopulla. Aluetta otettiin laajalti mukaan valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin (lehtojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, soidensuojeluohjelma, rantojensuojeluohjelma, erityissuojelua vaativat vesistöt), joiden tarkoituksena on maamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaaminen.

Kallioista mäntymetsää.
 

Meikon-Lappträskin alueen ottaminen osaksi Natura 2000 -verkostoa vahvistaa sen arvoa tärkeiden eurooppalaisten luontotyyppien ja eliölajien suojelemisessa. Nykyään yhtenäisen luonnonsuojelualueen koko on noin 1400 hehtaaria, josta suurin osuus on Metsähallituksen mailla, noin 1000 ha. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Kirkkonummen kunnan ja yksityiset luonnonsuojelualueet.