Alkkianvuoren luonto ja historia

Alkkianvuori on ollut tutkimusmetsänä vuodesta 1960-lähtien ja alueen soita on ojitettu ja lannoitettu tutkimusmielessä metsän kasvun parantamiseksi. Maastossa voi yhä erottaa eri koealojen väliset erot.

Muinainen merenranta ja jääkauden jäljet

Hiidenkivi metsässä.Alkkianvuori kuuluu Suomenselän karuun vedenjakajaseutuun. Noin 8900–7200 eaa se oli yksinäinen saari avoimella ulapalla. Tuolloin sitä ympäröi Ancylusjärvi eli yksi muinaisen Itämeren kehitysvaiheista. Tästä ajasta kertovat Alkkianvuoren rinteillä olevat rantakivikot. Vuoren laki on ollut vedenpinnan yläpuolella ja on selvästi rehevämpää aluetta kuin meren huuhtelemat rinteet. 

Jääkauden jälkiä Alkkianvuorella ovat valtavat hiidenkivet, joita ennen kuviteltiin jättiläisten ja hiisien viskoneen paikoilleen. Vasta 1800-luvun puolivälissä selvitettiin, että lohkareet ovat jäämassojen kuljettamia.

Kalteva Raatosulkonneva on harvinaisuus

Alkkianvuoren pohjavedet purkautuvat länsirinteillä Raatosulkonnevalle, joka on arvokas osa Etelä-Suomessa harvinaisia tihkuvesi- tai rinnesoita. Keskiravinteinen 31 hehtaarin alue muistuttaa Kuusamon ja Koillismaan vaararinteillä yleisempiä aapasoihin kuuluvia rinnesoita. Raatosulkonnevalle on muodostunut erilaisia suotyyppejä valumavesien ja pohjavesien purkautumisen synnyttämien hetteikköjen ansiosta. Suon eteläpää on kohosuota, jossa turvekerros on kasvanut pinta- ja pohjavesien ulottumattomiin.  Alue on osa Natura 2000 –suojelualueverkostoa.

Rahkasammalmatto, jonka läpi kasvaa mustikanvarpuja.

Pienialaiset lähteet ja kosteikot

Alkkianviidalta löytyy suojeltu lähde ja puro. Luonnontilaisena tällaiset elinympäristöt luokitellaan arvokkaiksi ja hoitotöitä tehdään vain ympäristön ominaispiirteet säilyttäen. Alueella on myös tulva-altaita, niin kutsuttuja arokosteikkoja, jotka saavat vetensä sulavasta lumesta ja sateista. Altaat eivät ole suota, eivätkä lampiakaan ja niiden lähistöllä kasvillisuus on erityinen.

Kartantekijät Alkkianvuorella

Alkkianvuoren laella ollutta kolmiomittaustornia on käytetty kartoitukseen vielä vuonna 1985. Kartoittajat ovat pystyttäneet korkeille paikoille torneja, joista on mitattu suuntia ja etäisyyksiä selvästi erottuviin maastokohteisiin. Mittauksilla on varmistettu karttojen oikeat mittasuhteet. Torneja ei nykyisin enää tarvita, sillä satelliittimittaus on korvannut torneista tehtävät havainnot. 

Jo romahtanut torni on pystytetty vuonna 1971. Sen lava oli noin 15 metrin korkeudella. Muutama ammattimies  pystytti tornin paikan päältä saatavista puista noin viikossa. Ensimmäinen kolmiomittaustorni Alkkianvuorelle rakennettiin jo vuonna 1949.