Etelä-Konneveden nähtävyydet

Kalajanvuori

Enonniemen kupeessa kohoava Kalajanvuori oli jo 1800-luvulla tunnettu näköalapaikka, jonka laelle kiivettiin ihailemaan länteen Konnevedelle ja itään Hankavedelle avautuvia maisemia. Kansallispuiston mahtavimman mäen korkeus on 211 metriä merenpinnasta ja 77 metriä viereisestä Vuori-Kalajan lammesta.

Syksyinen näkymä Kalajanvuoren laelta alas järvelle. Kivikkoinen rinne on jyrkkä ja siinä kasvaa mäntyjä ja lehtipuita.

Kalajanvuorelle johtaa Kalajan kierros (4,6 km), joka lähtee Kalajan pysäköintialueelta. Kalajanvuoren etelärinteen vanhassa metsässä reitin vartta reunustavat korkeuksiin kurottavat jättiläishaavat. Vuori-Kalajan lammen rannassa on tulentekopaikka, puolikota ja esteetön käymälä.

Lanstun karsikko

Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon. 1800-luvulla kirkkomatka vei Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkan keskivaiheilla pysähdyttiin ympäristöstä selvästi erottuvaan Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puunrunkoon. Kapea salmi muodosti symbolisen rajan elävien maailman ja tuonpuoleisen välillä. Uskottiin, että kun kummittelemaan lähtevä vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä ja ristin, hän ymmärtäisi pysähtyä tälle rajalle. Karsikkopuita on Pohjois-Lanstun kalliorannalla yhä kymmenen, mutta melkein kaikki kaatuivat Asta-myrskyssä vuonna 2010. Eniten kaiverruksia sisältävä karsikkopuu on siirretty Konneveden kotiseutumuseoon.

Kelottunut karsikkopuu, jonka kylkeen on kaiverrettu yläriville1868, alariville numerot kolme ja viisi.

Toussunlinnan kalliomaalaus 

Kansallispuiston kaakkoislaidalla, Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty yksi Pohjois-Savon harvoista kalliomaalauksista. Ihmishahmoksi ja katkelmallisiksi hirvikuvioiksi tulkitun maalauksen voi nähdä ainoastaan veneestä tai jään päältä. Osan vuotta maalaus on veden alla. Muistathan, että kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja.

Kallioseinämässä näkyy epäselvästi ihmishahmo, katkelmallisia hirven kuvia sekä punaista väriä.

Käpynän ukko

Käpynänvuoren rinteellä vesilläliikkujia tarkkailee veikeäilmeinen vuorenhaltija. Muikeasti hymyilevä ukko näyttäytyy melojille ja soutelijoille, kun vuoren rinnettä tiirailee sopivasta kulmasta.

Etelä-Konneveden kaakkoisosan jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset tarjoavat vesiretkeilijälle muutakin silmänruokaa. Oman veneen tai kanootin voi laskea vesille Rautalammin Hanhitaipaleen Kalasatamasta.

Meloja vesillä istumassa kajakissa katsomassa kohti Käpynänvuoren kallioseinämää.

Konnekoski

Hankaveden ja Etelä-Konneveden yhdistävä Konnekoski sijaitsee puiston koilliskulmalla. Konnekoskella on pituutta 600 m ja sen putouskorkeus on 70 cm. Koski on erityisesti viehekalastajien suosiossa ja koskesta voi narrata muun muassa järvitaimenta ja harjusta. Kalastusluvista lisätietoa saa Rautalammin kunnan sivuilta (rautalampi.fi). Konnekoskessa harjoittelevat myös taiturimaiset vapaamelojat. Talvisin Konnekoski tarjoaa ravintoa lukuisille talvehtiville koskikaroille.

Konnekoski muodostaa kuohuessaan vaahtopäivä ja pyörteitä veteen. Kaksi perhokalastajaa kalastamassa rantakivillä. Taka-alalla näkyy korkea silta. 

Kodanovisen saaristo

Kodanovisen saaristo, järven kaakkoisosassa, tarjoaa jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset vesiretkeilijöiden silmänruoaksi. Saaristoalue on parhaiten saavutettavissa omalla veneellä tai kanootilla Rautalammin kunnan puolelta Hanhitaipaleen Kalasatamasta.

Retkiluistelijoita järven jäällä. Kaikilla reput ja sauvat varusteina. Jään päällä vain hiukan lunta. Luistelijat ovat lähellä rantakalliota.