Reitti soveltuu myös aloitteleville melojille. Järviosuuksilla voi harjoitella melonnan tekniikkaa. Järvet ovat pienehköjä ja rannat aina lähellä, joten tuulensuojaa löytyy. Järvien väliset nivat ja pikkukosket ovat osaksi melottavissa, osaksi ei.
Kuva: Tapio Tynys
 
Veto-/tai kantotaipaleita on neljä. Maaosuudet tuovat mukavaa vaihtelua melontaan.

Ensimmäinen vetotaival Ahvenjärven ja Riekkolompolan välillä on helppo, pituudeltaan 70 metriä. Seuraava veto- tai kantotaival on Kalliolompolon ja Kutujärven välillä. Sen pituus on vajaa 250 metriä. Maasto kannaksella on varsin tasaista ja melko helppokulkuista.
Kutujärven lompolan ja Keskimöjärven välinen osuus on vaikeampi, koska ranta on kivinen ja pusikkoinen. Helpointa on uittaa kanootti ensin vanhan uittorännin uomaan ja vetää se sitten uittoränniä pitkin alapuoliseen lahteen. Viimeinen maataival on Keskimöjärven ja Nellimjärven välillä. Täällä kannattaa meloa neulapadolle lahden vasempaan laitaan, ja vetää siellä kanootti maihin. Tieura vie sillan yli, ja sitten entisöidyn uittorännin sivuitse alapuoliseen lahteen. Täällä kanootti on kannettava, sillä tien pohja on paljasta moreenia. Matkaa tulee 370 metriä. 

Reitin varrella ei ole palveluita, joten päivän eväät on oltava mukana. Taukopaikassa Keskimöjärven ja Nellimjärven välisellä kannaksella voi ruokailla pöydän ääressä, tulistella ja pitää sadetta, jos on tarpeen. Paikalle tulee maantie Nellimistä, joten retken voi lopettaa jo täälläkin.